sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

7. päivä: aimo annos temppeleitä (sekä raitista ilmaa)

Täydenkuun sekoittamien unien jälkeen heräsin aurinkoiseen ja lämpimään aamuun. Suuntasin vuokrapyörällä kohti kaupungin luoteisosassa sijaitsevaa Nishijin-kaupunginosaa, josta löytyy useita vierailun arvoisia temppeleitä. Aloitin päivän kuitenkin Nishijinori Textile Centeristä, joka osottautui pienemmäksi kuin mitä olin kuvitellut. Mielessäni pyöri korttelin kokoiset talot täynnä pieniä kangaskauppoja, jollaisessa vierailtiin Shanghaissa, mutta perillä mua odotti (suuressa talossa tosin) kaksikerroksinen tila, jonka yläkerrassa myytiin kankaita ja kangastuotteita. Mukaani tarttuikin kirjanmerkkejä ja kolikkopussukka (Japanissa saa aina vaihtorahaksi pieniä kolikoita, joita ei voi käyttää juuri missään..). Juuri kun olin tekemässä lähtöä, ala-aulassa alkoi kimono-muotinäytös, jossa esitellyt kimonot olivat tosi kauniita!

Jatkoin matkaani Kitano Tenmangu -pyhäkölle, jonka vieressä pidetään kuun 25. päivänä kirpputori. Lämpötila nousi ja ihmismäärä kasvoi.. Ostin melki heti kaksi huivia rouvalta, jonka huivilaatikoilla kävikin melkoinen kuhina. Vähän myöhemmin löysin pieniin posliinikuppeihin tehtyjä nuppineulatyynyjä, joita en voinut vastustaa. Ajatuksissa oli löytää lukuisilta posliininmyyjiltä kala-hashiokeja eli syömäpuikkotelineitä, soija-asioita sushiaterioille ja pystyraidallisia kulhoja. Missään tapauksessa en aikonut ostaa tee- tai muita kuppeja. Yhdellä myyjällä oli kuitenkin niin kauniit kupit myynnissä, etten voinut mitenkään niitä ohittaa.. Lopuksi löysin kuitenkin vielä pari raidallista kulhoa, joten tilanne oli ikään kuin tasan..?

Itse pyhäkön alue oli kaunis eikä siellä ollut ihan niin paljoa ihmisiä kuin ulkopuolen kirpparilla.




Tälläsin ostokseni pyörän etukoriin ja jatkoin matkaani kohti Kinkakuji-temppeliä. Temppeli eli "Kultainen paviljonki" on opaskirjan mukaan yksi maailman vaikuttavimmista uskonnollisista monumenteista. Tämän oli hoksannut ilm. moni muukin, sillä alueella oli tosi paljon ihmisiä; mm. espanjalaisia (metelöiviä) turisteja, ranskalaisia turisteja (kiukuttelevine lapsineen) ja japanilaisia koululaisryhmiä koulupuvuissaan.



Vuonna 1397 valmistunut päärakennus rakennettiin shogun Ashikaga Yoshi-mitsun eläkehuvilaksi, ja buddhalaiseksi temppeliksi sen muutti hänen kuoltuaan shogunin poika hänen toiveidensa mukaisesti. Kolmikerroksinen paviljonki on päällystetty kauttaaltaan lehtikullalla ja katolla on prossi-feeniks.

Kinkaku-ji

Aika hauska juttu oli se, että paviljongin vastarannalla oli valokuvausalue, jolle oli opas ohjastamassa. Että kaikki saa varmasti hyvän kuvan :) Aluella oli ilm. amerikkalainen nuoripari, jonka morsmaikku opasti sulhastaan kiivaasti "Mark, this is the right place to take The Picture!". Ettei vaan tulis väärä kuvakulma..

Jatkaessani matkaa mua tuli polulla vastaan n. 10-12 -vuotias japanilainen koulupoika, joka aloitti varovaisesti keskustelun paperista lukien: "Could I speek to you?.. My name is.. Can I take a photo with you?" Poika siis halusi valokuvaan mun kanssa. Kyseltyäni sain selville, että tämä oli heidän koulutehtävänsä!? Poikia oli kolme ja päädyin lopulta kuvaan jokaisen heistä kanssa. Japanissa kuvataan siis jo koulutehtäviä varten, ei ihme että ovat aina kameroiden kanssa liikkeellä. Japanilaisten heikohkon englannin kannalta tämmöinen harjoitus oli hyvä juttu ja autoin siinä mielelläni. Huolimatta otoksista, joita pojat esittelenevät opettajalleen..

Seuraavassa kohteessa Ryoan-ji -temppelillä oli jo paljon rauhallisempaa. Aluella sijaitsee "yksi Kioton symboleista ja Japanin tunnetuimmista nähtävyyksistä": kivipuutarha.

 
Temppelialueen muutkin puutarhat olivat tosi kauniit ja niissä oli monia hiljaisia paikkoja, joissa oli upeat maisemat. Tämäkään ei liene vahinko, sillä se on Japanin kuuluisin hiraniwa-puutarhoista, jotka kuvaavat pelkistettyinä ja harmonisina zen-meditaation periaatteita.
 



 
Lähellä oli vielä yksi temppeli: Ninna-ji, joka oli tämän kaupungin kolkan viimeinen vierailukohde. Temppeli on yksi maailmanperintökohteista, ja se on yhden buddhalaisen haaran päätemppeli. Temppeli on rakennettu alkujaan vuonna 888, mutta sotien ja tulipalojen jälkeen alueen rakennuksista vanhimmat ovat nykyään "vasta" 1600-luvulta.  
 
Niomon-pääportti
 
Temppelin alueella kasvaa erikoisia omuro-kirsikoita, joiden myöhäinen kukinta oli valitettavasti jo ohi.
 
 
 
Alueen todellinen helmi oli pääpapin asumus Goten, joka on rakennettu keisarin palatsin tyyliin ja rakennuksia yhdistää katetut puiset sillat. Alueella oli myös kaunis kivipuutarha ja muita puutarhoja. On helppo kuvitella, kuinka pääpappi on mietiskellyt näissä maisemissa, tänne teki mieli jäädä istuskelemaan pidemmäksikin aikaa.
 

 
Päätettyäni päivän temppelikierroksen tähän hyvin henkevään ja rauhalliseen paikkaan, käänsin pyörän kohti keskustaa ja Nijo-jo -linnaa. Olin vallan mainiosti kartalla ja osuin linnalle kertaheitolla! Vain huomatakseni, että linna oli suljettu siltä päivältä.. Päivä oli kulunut kuin huomaamatta, enkä tiennyt, että linna suljetaan jo neljältä. Linnan naapurissa on keisarin entinen palatsi suurine puutarhoineen ja teinkin sinne pyöräretken. Sainkin ajella rauhassa, sillä siellä ei näkynyt juurikaan muita ihmisiä?
 
Yksi palatsin porteista

Palatsialueen puutarhaa
 
Palautettuani pyörän ja hengähdettyäni hetken hotellilla, lähdin syömään jo hyväksi todettuun liukuhihnasushiravintolaan. Olin hankkinut pyörimällä aikamoisen ruokahalun ja söinkin erilaisia susheja 9 annosta! Ennätys! Raitisilmamyrkytyksen uuvuttamana menin myös nukkumaan ennätysaikaisin.
 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti